Heippa ihmiset!
Minun on tosi vaikeeta yrittää pysyä tietokoneen ääressä kesäisin puolta tuntia kauempaa. Tästä syystä johtuen en ole blogiakaan kerennyt päivittää. Nyt kuitenkin järjestin itselleni sen verran aikaa, että ehdin kirjoittaa menneestä kesästä edes jotain ylös.
Mistä alottaisin.. No, koulujutut ei menneet ollenkaan, niin kuin piti. Sanotaan suoraan näin; opiskelut ei ala ainakaan vielä tänä syksynä. Koe oli ihan mielettömän vaikea (muidenkin, kuin itseni mielestä) ja tällä kertaa ei ollut onni puolella. Ensi vuonna siis uusiksi. Mulla on paha tapa syyttää vain ja ainoastaan itseäni, jos en jossain onnistu. Äitini yritti kertoa, että ei se aina voi olla oma vika, jos epäonnistuu. Usein olen hänen kanssaan samaa mieltä, mutta en tässä. Jos kokeesta ei pääse läpi, niin se on mun mielestä ihan omaa syytä, koska se koe on kaikille sama. Se, että ei pääse läpi, ei tarkoita sitä, että olisi huono tai tyhmä ihminen. Sinä vuonna oli vain kourallinen fiksumpia ihmisiä samassa kokeessa, se siitä.
No, vähän tuo koetulos tietenkin masensi, mutta ei se minua estänyt viettämästä hienoa kesää. Juhannus meni perinteisesti perheen ja lähimpien sukulaisten kesken kesämökillä. Pelattiin hullunkurisia juhannuskisa-pelejä (esim. keihäänheitto tulitikuilla tai tikanheitto maassa olevaan tikkatauluun), syötiin erityisen hyvin, sytytettiin juhannuskokko ja vähän myös juotiin. Kaikin puolin ihan onnistunut juhla.
Alle viikko siitä eteenpäin koitti minulle henkilökohtaisesti se kesän kohokohta. Nimittäin Helsingin Rock the Beach -festivaali. Täytyy sanoa, että olen ehtinyt monilla festareilla vierailemaan, mutta tämä oli kyllä täysosuma. Ihmisiä oli paljon, mutta missään ei ollut jonoja (paitsi rannekkeenvaihto-kojussa). Sää oli loistava koko festarin ajan; suurimmaksi osaksi paistoi aurinko ja oli hellettä, mutta oli myös niitä pilvisiä aikoja. Jossain vaiheessa tihkui vähän vettä. Esiintyjälista oli tietysti myös hyvä, itse kävin katsomassa Billy Talentia, Queens of the Stone-Agea, Green Dayta, Haloo Helsinkiä, 30 seconds to Marsia (en pitänyt), Kotiteollisuutta ja Danko Jonesia. Niin joo, olihan siellä vielä kaikkien aikojen suosikkiorkesterini Rammstein. En pystynyt keikan jälkeen pukemaan ajatuksiani sanoiksi, enkä pysty vieläkään. Täydellisyyttä, sitä se oli.
Kävin myöhemmin kesällä sitten vielä Ilosaarirockissa, joka sekin oli vallan mukava tapahtuma. Joensuulaiset ihmiset ovat ihan mielettömän mukavaa porukkaa, enkä ainakaan itse kokenut mitään "Helsinkivihaa", vaikka muutama kaveri semmoisesta raportoi. Itse en ole ikinä jaksanut välittää siitä, mistä ihmiset ovat kotoisin. Luokittelu sen perusteella on minusta yksi käsittämättömimpiä asioita, joita voi tehdä. Itselleni on ihan sama, onko kotoisin Helsingistä, Vantaalta, Turusta tai Namimbiasta, kunhan olet mukava. Enempää ei minun ystävyyteeni tarvita.
Noin muuten olen viettänyt aikaani mökillä, Helsingin Kallion terasseilla ja puistoissa. Kesä vain on sosialisoitumisen kulta-aikaa, ainakin itselleni. Joku siinä on, että ihmiset ovat automaattisesti paremmalla tuulella kesäisin, kuin talvisin. Se "joku" lienee loma, lämpö, luonnon kauneus ja olut.
Nytkin ulkona on vielä lämmin, mutta todellisuus ja paluu arkeen alkavat kyllä olla oven takana myös itselläni. Vailla työpaikkaa olen edelleen, joskin saisin sen heti, kun haluaisin vanhasta työpaikastani. Haluaisin kuitenkin jotain uutta. Olisin todella halunnut lähteä opiskelemaan. Mutta ehkä on nyt toistaiseksi tyydyttävä tekemään jotain perushommaa rahaa keräten. Lukemisen ja työn merkeissä tulen luultavasti menemään taas ensi kesään asti.
Eli tämmöistä. Jos heräsi kysymyksiä, kysy pois :)
Rakkautta teille -MH
