Ole oma avaruusihmisesi (?)

Lyhyesti haluaisin jatkaa vielä eilistä postausta, jonka lopettelin sanoihin "ole itse oma idolisi". Ja sitä minä todella, todella tarkoitan. Zen-buddhalaisuudessa on sanonta; jos kohtaat matkallasi Buddhan, tapa hänet. Voisi sanoa, että suhteellisen raaka sanonta. Ulkoisesti ehkä näin onkin, mutta tuon sanonnan sisältö on mitä kaunein. Se tarkoittaa, että meidän tulisi hylätä kaikki maailman gurut ja opettajat. Meidän tulisi itse olla omia oppaitamme elämän polulla. On hyväksi keskustella muiden kulkijoiden kanssa, sillä heiltä varmasti voi omaksua tietoa. Tuota tietoa ei pitäisi kuitenkaan suoriltaan vain hyväksyä, vaan se pitää itse mielessään prosessoida. Sopiiko tuo opittu tieto minun maailmankuvaani?

Niin kauan, kun olemme orjallisesti jonkun toisen ihmisen tiedon ja tahdon varassa, emme elä omaa elämäämme. Olemme vain varjoja tuon "gurun" elämästä. Vaikka söisimme samaa ruokaa, joisimme samaa juomaa ja menisimme samaan aikaan nukkumaan gurun kanssa, ei meidän kokemuksemme olisi samanlaisia. Oppilas vain seuraisi sivusta gurun kokemuksia, eikä kokisi niitä itse. Ja se on ongelma, sillä ihminen oppii kokemalla itse.

Toisekseen meidän pitäisi hyväksyä elämän yksinkertaisuus. Monilla hengellisillä ja kansankielellä "syvällisillä" ihmisillä on maailmankuva päässyt vääristymään. He ovat uppoutuneet siihen omaan todellisuuteensa niin pahoin, etteivät pysty enää hyväksymään mahdollisia muutoksia maailmassa. Dalai-Lama sanoi, että mikäli maailma muuttuu, pitää Buddhalaisuudenkin muuttua. Tuo muuttumattomuus ja ääretön konservatiivisuus on niin monien uskontojen suuri ongelma, eikä vähiten kristinuskon.
Itse uskon siihen, että maailma ei ole juuri sen kummempi, kuin miltä se näyttää. Valaistumaton ihminen herää aamulla, menee töihin, tulee töistä kotiin, syö illallista ja menee nukkumaan. Mutta valaistunut ihminen herää aamulla, menee töihin, tulee töistä kotiin, syö illallista ja menee nukkumaan. Enempää ei ole, elämä on tässä ja nyt.

Nyt tuli kyllä tosi weird teksti. Minulla oli tässä ajatus takana, mutta en tiedä, välittyykö se muille ruuduille. Vastapainoksi laitan siis vielä päivän biisin oheiseksi viihteeksi.

Vähän tunnetumpaa, eli The Killersiä. Hupsu musiikkivideo sopii piristämään tätä muuten varsin painajaismaisen kokoonpanon omaavaa päivää (pimeä, sateinen, kylmä syysilta ja vieläpä maanantai). Ja sanoissa on mukavasti pohdittavaa :)

On ollut tosi positiivista lukea teidän lukijoiden kommentteja! Aina tulee hyvä mieli, kun huomaa uuden kommentin saapuneen. Jos teillä on omia blogeja, niin rohkeasti kirjoitelkaa vain bloginimillänne tai laittakaa linkkiä mukaan, haluaisin kovasti käydä myös teidän maailmaa kurkkaamassa :) Hieman valoisampaa pimeän syysillan jatkoa, toivoo rakkaudella MH.

ps. Otsikosta ei mitään tietoa, joten kirjoitin siihen ensimmäisenä mieleen tulleet sanat.